Antarctica - mystery of the Amundsen-Scott station

Amundsen-Scottin etelänavan aseman arvoitus - mitä jään alla todella tapahtuu? 

Julkisten tietojen mukaan Amundsen–Scottin tutkimusasemalla ja sen yhteydessä toimivassa IceCube-neutriino-observatoriossa tehdään monipuolista perustutkimusta, joka hyödyntää etelänavan ainutlaatuista sijaintia ja puhdasta ympäristöä. Alueen kuiva ja kylmä ilma on tähän optimaalinen. Mutta kehitetäänkö siellä tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös äärimmäistä sotilaallista teknologiaa?

IceCube-neutriino-observatorio on maailman suurin neutriinoteleskooppi, jonka anturit on sijoitettu syvälle jääpeitteen sisään. Sillä tutkitaan maailmankaikkeuden korkeaenergisimpiä ilmiöitä, kuten mustia aukkoja, pulsareita ja räjähtäviä tähtiä. IceCubea käytetään etsimään merkkejä pimeästä aineesta, esimerkiksi Maan ytimestä.

Itse asemalla ja sen eri sektoreilla suoritetaan laaja-alaista tiedettä kuten geofysiikkaa, seismoligiaa, ilmakehäntutkimusta, sekä tutkitaan kasvihuonekaasujen, aerosolien otsonikerroksen pitkän aikavälin muutoksia puhtaassa ilmassa. Asemalla tutkitaan lisäksi kosmista taustasäteilyä (CMB), joka on peräisin maailmankaikkeuden alkuhetkiltä. NASA ja muut tahot tutkivat eristyksen ja äärimmäisten olosuhteiden vaikutusta ihmisen mielen hallintaan, mikä auttaa valmistautumaan pitkiin avaruuslentoihin. 

Vaikuttava tiedelistaus! Tästä huolimatta monilla Ufo-tutkijoilla on herännyt epäilys mitä tämän aseman yhteydessä Etelämantereen jääkannen alla, maailman "pohjalla" oikeasti tapahtuu? 

Keskeisessä roolissa Amundsen-Scottiin liittyvissä paljastuksissa on ollut entinen Raytheonin aliurakoitsija, joka oli paikan päällä rakentamassa jäänalaisia rakennelmia vuosina 2010-2011. Hän oli omin silmin nähnyt laitteiden käytettävän. Sen pohjalta hän on esittänyt rohkeilta kuulostavia väitteitä siitä, mitä Amundsen-Scottin etelänavan asemalla Etelämantereella todella tapahtuu virallisen neutriinoteleskooppi-narratiivin suojissa.

Eric Hecker on kertonut, että tieteellisen infrastruktuurin, kuten IceCube-neutriino-observatorion (IceCube Neutrino Observatory) ja ELF-järjestelmien, takana on suunnatun energian aseita (directed energy systems), maanjäristyksiä laukaisevaa teknologiaa ja vaarallisia sotilaallisia sovelluksia. Eräs näistä sotilaallisista, edistyksellisistä sovelluksista on sähkömagneettisten impulssien, kuten äänien ja ajatusten kohdistaminen haluttuun ihmiskohteeseen toimimaan halutulla tavalla. Dramaattisia lausuntoja! Etelämantereen tiedemiehet puolestaan kiistävät nämä Heckerin väitteet ja sanovat, että nämä järjestelmät ovat hyvin dokumentoituja tutkimustyökaluja, eivät aseita. 

Hecker kuitenkin väittää, että maantieteellisen etelänavan alla sijaitseva IceCube Neutrino Observatory ei ole pelkkä passiivinen hiukkasilmaisin, vaan se toimii valtavana suunnatun energian aseena (Directed Energy Weapon) ja viestintäjärjestelmänä. Hecker on kuvaillut rakenteen olevan massiivinen kahdeksankulmainen laite, joka pystyy lähettämään signaaleja syvälle maankuoreen tai avaruuteen. Hänen mukaansa rakennelma liittyy "maanjäristyskoneisiin", joilla voidaan manipuloida tektonisia levyjä. Näin on jo tehtykin.

Heckerin mukaan tämä "kahdeksankulmainen poikkeama" tai laite on kytketty aseman yhteydessä toimivaan IceCube-neutriino-observatorioon. Edelleen, IceCuben tuhannet sensorit, jotka ulottuvat jopa 2,5 kilometrin syvyyteen jään alle, eivät ole pelkästään tutkimuskäytössä. Hän uskoo, että jään sisään upotettu verkosto muodostaa osan massiivista, kahdeksankulmaista suunnatun energian asejärjestelmää.

Kaukokatsoja Elizabeth April on puolestaan kuvaillut, että aivan etelänavan kohdalla tai sen keskipisteessä on energeettinen aukko, joka toimii porttina. Hän väittää tehneensä astraaliprojektioita (kaukokatselua) salaisiin sotilastukikohtiin, jotka sijaitsevat syvällä jään alla tällä alueella. Hän on kuvaillut näitä  tukikohtia moderneiksi ja teknologisiksi komplekseiksi, jotka sijaitsevat syvällä jään alla. 

Tukikohdassa sijaitsee Aprilin mukaan  "Musta aukko". Se ei ole kuitenkaan tyhjiö, vaan valtava teknisesti ylläpidetty energiapyörre, joka toimii moniulotteisena porttina. April väittää, että nämä alueella sijaitsevat tukikohdat eivät ole ainoastaan ihmisten hallinnassa, vaan niissä toimii eri valtioiden salaisia osastoja yhteistyössä ulkoavaruuden olentojen (kuten Galaktisen liiton) kanssa. Hänen mukaansa Galaktisella liitolla (Galactic Federation) on keskeinen, mutta monimutkainen rooli Etelämantereen maanalaisissa rakennelmissa. Hänen mukaansa kyseessä ei ole pelkästään ihmisten hanke, vaan alue toimii solmukohtana monien eri sivilisaatioiden välillä.

April on kertonut, että Galaktinen liitto on tarjonnut tietyille ihmisryhmille (kuten salaisille avaruusohjelmille) kehittynyttä teknologiaa. Vastineeksi tästä liitto saa käyttää Etelämantereen alla sijaitsevia tiloja ja "mustaa aukkoa" eli portaalia omiin tarkoituksiinsa, kuten liikkumiseen aurinkokunnan sisällä.

Aprilin mukaan astraalina ensi kerran vuonna 2010 vierailemansa maanalainen tukikohta oli vahvasti suojattu sekä fyysisesti että astraalisesti "psyykkisillä sotilailla", jotka valvovat pääsyä näihin rakennelmiin. Siellä oli käynnissä tuolloin geenimanipulaatiokokeita eläville koehenkilöille, mahdollisesti '"supersotilaisiin" liittyvään projektiin liittyen. Tukikohtaa vartioi kaksi "vastakaukonäkijää", jotka yrittivät estää Aprilin kaltaisten kaukokatselijoiden toiminnan. Kyseinen geenimanipulaatio-ohjelma oli kuitenkin päättynyt hänen vieraillessaan samaisessa tukikohdassa viime aikoina uudelleen.

Netissä leviävät satelliittikuvat etelänavalta lähtevistä suorista viivoista saavat monet uskomaan, että kyseessä on Heckerin mainitsema suunnatun energian ase tai Aprilin kuvailema energiapyörre. Tiedemiehet kuitenkin muistuttavat, että kyseessä on optinen harha. Polaariset satelliitit kuvaavat maata suorissa kaistaleissa navalta navalle, ja kun nämä kuvat liitetään yhteen, digitaaliset saumaviivat näyttävät äkkiseltään mystisiltä energiapurskeilta ilmakehässä. Mutta voiko tämän selityksen taakse sittenkin kätkeytyä jotain, mitä emme silmillä näe?

Vaikka Heckerin, Aprilin ja monien muidenkin esittämät samansisältöiset väitteet ovat luonnollisesti hyvin kiistanalaisia ​​ja tiedeyhteisö kiistää ne laajalti, herättävät ne silti kysymyksiä Etelämantereen tiedetoiminnan läpinäkyvyydestä. Edelleen, se voi herättää potentiaalisia epäilyjä mihin tarkoitukseen tätä ihmisten rakentamaa teknologiaa Amundsen-Scottin etelänavan asemalla todellisuudessa käytetään? Loogisesti ajateltuna asemalla työskentelee niin monta ihmistä, että olisi hankalaa salata mikään sotilaallinen ja laiton toiminta kovinkaan pitkään? Loogisempaa onkin, että Amundsen-Scottin asemarakennuksen sijasta salainen sotilastoiminta sijoittuukin toisaalle, joskin suhteellisen lähelle virallista asemaa.

Kysynkin, poikkeaako virallinen totuus siitä  mitä tutkimusta todellisuudessa tehdään yhdessä maapallon syrjäisimmistä paikoista? Onko kyseisellä asemalla jotain salailtavaa, vai onko kyse pelkästään "salaliittoteoriasta"? Ovatko kaikki kaukonäkijät - jotka muissa havainnoissaan ovat oikeassa - Etelämantereen osalta väärässä, ja kaikki armeijan ilmiantajat pelkästään seonneita yksilöitä? Nimittäin riittää, että yksikin heistä on oikeassa, joka vahvistaisi sen, että ihmiskunnalle on valehdeltu surutta vuosikymmenien ajan.