Secret Space Programs - Solar Warden

Solar Warden - SSP

Tarkastelemme seuraavaksi asiakokonaisuuksia, jotka liittyvät väitettyyn salaiseen avaruusohjelmaan, Secret Space Program (SSP). Tämän salaisen projektin väitetään perustetun jo 1970-luvun lopulla tai 1980-luvun alussa. Se on ensisijaisesti sotilaallinen laivasto, joka vastaa aurinkokunnan "poliisitoiminnasta". Sen päätehtävänä on valvoa aurinkokunnan liikennettä ja estää luvattomien muukalaisrotujen pääsy alueelle. Se toimii täten eräänlaisena rajavartiolaitoksena avaruudessa.

Vuosina 2001-2002 skottilainen hakkeri nimeltään Gary McKinnon onnistui murtautumaan Yhdysvaltain puolustushallinnon Pentagonin ja sekä avaruushallinto Nasan tietokantaan ja niissä Nasan tiedostoihin. Hän löysi todisteita Yhdysvaltain laivaston ”US. naval Network in space Operations Command” yksikön  silloin johtamasta salaisesta projektista ”Solar Warden”, jota rahoitettiin hallinnon ”black budget” rahoituksella. Mukana rahoituksessa väitetiin olleen tuolloin myös Kanada, Australia, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Itävalta. Ohjelmaa toteutettiin Yhdysvaltain sotilastukikohdista käsin. Ohjelmaan sisältyi 43 pienempää avaruusalusta sekä kahdeksan suurta, noin kahden jalkapallostadionin kokoista sikarinmuotoista ”emäalusta”, jotka oli toiminnassa ja kiersivät mm. maapallon kiertoradalla. Edelleen, hän löysi henkilölistauksia salaisen avaruusohjelman henkilöstöistä (”non-terrestrial officers”), jotka työskentelevät Solar Warden -ohjelmassa.

Solar Wardeniin johtava ja siihen liittyvä avaruusohjelma oli jo olemassa presidentti Ronald Reaganin vuonna 1984 perustaman ”Strategic Defense Initiative” ohjelman käynnistymisen alkaessa. Lehdistö oli antanut 1980-luvulla sille nimeksi ”Star Wars”. Alun perin ohjelman lähtökohtana oli tunnistaa ulkoavaruudesta tulevia uhkia ja rakentaa avaruudesta käsin toimiva puolustusjärjestelmä. Vuoteen 1985 mennessä ohjelman puitteissa – ja avaruusalusten takaisinmallinnusten avulla - oli suunniteltu ja rakennettu alus, jolla voitiin kuljettaa 300 henkeä avaruudessa. Ainakin Reaganin julkaiseman päiväkirjan erään merkinnän mukaan. Ilmeistä onkin, että mittava määrä avaruusaluksia ja kapasiteettia oli saatu rakennettua vuoteen 2002 mennessä, jolloin tietomurto oli tapahtunut.

Eläköityneen tiedustelu-upseeri Richard Dotyn mukaan Yhdysvaltojen salainen avaruusohjelma matkasi Plutolle vuonna 2016 Nasan New Horizons -projektin puitteissa vuonna 2006 ottamien 6000 valokuvan jälkimainingeissa suurella Cronos-5 -aluksella. Edellisen perusteella voidaan esittää hypoteesi, että Cronos oli ja mahdollisesti edelleen on avaruusohjelman tunnetuin tutkimusprojekti. Vuoden 2006 kuvissa kun oli näkynyt jään yläpuolisia rakenteita, torneja ja syviä kaivantoja. Kaivantojen perusteella oli päätelty, että Plutossa on ollut joskus käynnissä mineraalien kaivausta. Saapuessaan Plutolle 2016 salaisen avaruusohjelman avaruusalus laukaisi pienemmän Sparrow-aluksen tutkimaan Pluton pintaa, mukanaan kauko-ohjattava Fender-robotin, joka piti sisällään monenlaista kauko-ohjattavaa tekniikkaa, kuten videokameroita. Fender-robotti meni tutkimaan vuoren rinteeseen kaivetun maanalainen tukikohta. Tukikohdan sisällä oli kiveen hakattuja kehyksiä, kaiverruksia ja kasvokuvia vanhoista hallitsijoista. Tukikohta sijaitsi myös kontrollipaneeleita, joiden yhteydessä oli eräänlaisia robotteja, joita jotka olivat kuitenkin lepotilassa, ilman virtaa. Nämä robotit olivat täysin samanlaisia kuin Marsin tukikohdassa havaitut. Ne olivat todennäköisesti Reptiliaanit -lajin sinne jättämiä robotteja. Samalla havaittiin radiosignaali Pluton pohjoisosasta.

Tutkija ja kirjailija Linda Moulton Howe: "Olen pystynyt kysymään sotilasilmailulähteeltä, onko Yhdysvalloilla nyt salaisia syvän matkan avaruusaluksia pitkän matkan avaruusmatkoja varten muihin tähtiin, ja saamani vastaus on kyllä."

"Lähteeni kertoi minulle, että uusien Yhdysvaltain avaruusvoimien, kuudennen ja uusimman Yhdysvaltain armeijan haaran, alaisuudessa on ainakin kolme pitkän matkan avaruusalusta, jotka kaikki on nimetty historiallisten sotilasjohtajien mukaan. Yksi on USS Curtis LeMay, joka on nimetty neljän tähden kenraali Curtis LeMayn mukaan, joka oli Yhdysvaltain ilmavoimien esikuntapäällikkö vuosina 1961–1965. Minulle on kerrottu, että USS LeMay on ollut "miehitettynä avaruudessa vuodesta 2003 lähtien ja se on käynyt 22 eri aurinkokunnassa Linnunradan pienessä haarassamme.' "

"USS Curtis LeMayn lisäksi on USS Hoyt-Vandenberg, toinen pitkän matkan avaruusalus, joka on nimetty kenraalimajuri Hoyt-Vandenbergin mukaan. Hän oli Yhdysvaltain ilmavoimien komentaja ja presidentti Trumanin nimittämä MJ-12:n jäsen, joka salaa tutki ufoja ja maan ulkopuolisia olentoja vuodesta 1947 alkaen. Ja kolmas Yhdysvaltain pitkän matkan avaruusalus on nimeltään USS Roscoe Hillenketter. Lainatakseni lähdettäni, 'Hoyt-Vandenberg on rakennettu pääasiassa tiedusteluun, tähtien kartoitukseen, navigointireittien suunnitteluun kosmisten esteiden välttämiseksi, korkean säteilyn vyöhykkeille, vastasyntyneiden tähtien kehitykseen ja ensikontaktien luomiseen muiden elämänmuotojen kanssa. USS Vandenbergillä on suurin miehistö, joka koostuu Sirius B:ltä kotoisin olevista Tall White - ja Nordic-olennoista, auttamassa ensimmäisen kontaktin oikeassa toteuttamisessa, eli ensimmäisessä kontaktissa muiden olentojen, muiden lajien kanssa kosmoksessamme.' "

Howe: "Voisi sanoa, että USS Vandenberg on todellakin keihäänkärki, kun uskaltaudumme ulos. On tärkeää tietää, että tämä tapahtuu kahden hyvin vanhan, vastuullisen ja arvostetun avaruusolentojen ryhmän, Tall Whites - ja Nordic-olennon, valvonnassa. Useimmissa eri tähtijärjestelmiä luetteloidessamme tekemissämme kontakteissa on älykkäitä olentoja, jotka ovat tietoisia siitä, että pitkät valkoiset ja pohjoismaalaiset valvovat meitä, eli meitä ihmisiä. Pitkät valkoiset ja pohjoismaalaiset eivät kerro meille, minne mennä tai mistä etsiä muita sivilisaatioita. He vain seuraavat toimintaamme ollessaan aluksellamme, lyhyesti sanottuna."

Howe: "USS Curtis LeMayn ja USS Hoyt Vandenbergin lisäksi kolmas Yhdysvaltojen syvän avaruuden alus on USS Roscoe Hillenketter, joka on nimetty laivastomiraali Hillenketterin mukaan, joka oli CIA:n ensimmäinen johtaja vuosina 1947–1950. Hän oli NICAPin, kansallisen ilmailmiöitä tutkivan komitean, hallintoneuvoston jäsen vuosina 1957–1962. Herra Helen Keller oli myös Trumanin nimittämä MJ-12:n jäsen, joka on salaa tutkinut ufoja ja maan ulkopuolisia olentoja Yhdysvaltain hallitukselle presidentti Harry S. Trumanin perustamasta komiteasta vuonna 1947 lähtien. Lähteeni lisää, että 'Hill Ketter, eli syvälle avaruuteen menevä alus, on tarkoitettu pääasiassa ryhmätutkimuksiin. Se on rakennettu eri tavalla kuin USS Hoyt Vandenberg suurten hyötykuormien kuljettamisessa planeettojen pinnalle ja alaspäin suuntautuvien asemien huollossa planeettojen pinnan pitkäaikaista tutkimusta varten.' "

"Sekä USS Hillenketterillä että USS Vandenbergillä on miehistöjä Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Venäjältä ja Saksasta. Tall Whites työskentelee yhdessä näiden muiden monikansallisten miehistöjen kanssa. The Nordics -ryhmä on vanhin luetteloimamme ja sillä on jonkinlainen pysyvä kunnioitus muiden maan ulkopuolisten sivilisaatioiden ryhmien keskuudessa, pääasiassa The Nordicsien pitkäikäisyyden ja rauhan ja ulkopuolisten ei-ystävällisten ryhmien pitämisen loitolla ansiosta. The Nordicseilla on erittäin edistynyttä teknologiaa, jota he eivät jaa, paitsi että osa heidän teknologiastaan on sisällytetty sekä USS Hillenketteriin että USS Hoyt Vandenbergiin heidän – Tall Whitesin – valvonnassa. USS Curtis LeMay on pystynyt miehittämään avaruudessa vuodesta 2003 lähtien, koska se on yhdysvaltalainen syvän avaruuden alus, joka pystyy käyttämään syvän kvanttitunneloinnin protokollaa eli DQTP:tä (deep quantum tunneling protocol).

Tämä on tunneloinnin fysiikkaa aika-avaruuden läpi Alcubierren loimimoottorilla (Alcubierre warp drive) muiden aurinkokuntien tutkimiseksi. Syvä kvanttitunnelointi (Deep quantum tunneling) voisi lyhentää matka-aikaa esimerkiksi 50 valovuodesta vain viiteen Maan päivään. Wikipedia määrittelee syvän kvanttitunneloinnin kvanttimekaaniseksi ilmiöksi, jossa aaltofunktio voi edetä potentiaalivallin (potential barrier) läpi. Tunnelointi voidaan selittää Heisenbergin epätarkkuusperiaatteella siten, että kvanttiobjekti voidaan tuntea aaltona tai hiukkasena Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaisesti. Toisin sanoen valohiukkasten tarkan sijainnin epävarmuus antaa näille fotoneille mahdollisuuden rikkoa klassisen mekaniikan sääntöjä."

"Tällöin voidaan liikkua avaruudessa ylittämättä potentiaalienergiavallia (the potential energy barrier). . Sotilaslähteeni kertoo, että Maan ulkopuolisten ystävällisten liittolaisten, kuten ”pitkien valkoisten” (tall whites) ja ”vaaleiden pohjoismaalaisten” (blonde Nordics) avustuksella USS Curtis LeMay rakennettiin tutkimaan Maan tähtienvälistä naapurustoa vuodesta 2003 lähtien. Olemme tutkineet 22 eri aurinkokuntaa Linnunradan haarassamme, mukaan lukien ne, joissa vaaleat, sinisilmäiset ja vaaleaihoiset pohjoismaalaiset (Nordics) asuvat Procyon A:ssa ja B:ssä, kaksoistähtijärjestelmässä 11,45 valovuoden päässä Maasta."

Solar Warden on väitetyn "20 & Back"-ohjelman puitteissa työskennelleen Gooden mukaan vanhin ja tunnetuin laivasto salaisessa avaruusohjelmassa. Hän omalta osaltaan täten vahvistaa Solar Wardenin olemassaolon. Sen laivastoon kuuluu Gooden mukaan kilometrien mittaisia "sikarinmuotoisia" emäaluksia sekä pienempiä taktisia hävittäjiä. Nämä alukset on varustettu painovoiman kumoavalla teknologialla ja kehittyneillä suojakentillä.

Gooden mukaan osa Solar Wardenin johdosta irtaantui salaisesta hallinnosta ja muodosti "Secret Space Program Alliancen", joka pyrkii paljastamaan teknologian koko ihmiskunnalle. Corey Gooden kertomuksissa aurinkokuntamme on täynnä salaista toimintaa, jota hallinnoidaan huippukehittyneellä aluskannalla. Avaruuslaivaston alustyypeistä Goode on kuvaillut aluksia, joiden teknologia perustuu painovoiman kumoamiseen ja torsiokenttiin.

Sikarinmuotoiset emäalukset: 

- Nämä ovat valtavia, jopa kilometrien pituisia aluksia, jotka toimivat lentotukikohtina. Ne eivät yleensä laskeudu planeetoille, vaan viipyvät kiertoradalla. Niissä on omat ekosysteemit ja ne voivat majoittaa tuhansia miehistön jäseniä vuosikausiksi.

Kolmionmuotoiset hävittäjät (TR-3B tyyppiset)

- Pienempiä, nopeita aluksia, joita käytetään taktisiin tehtäviin ja henkilöstön kuljetukseen Maan ja Kuun välillä.

Tutkimus- ja huoltoalukset

- Erikoistuneet louhintaan tai tieteelliseen analyysiin. Osa näistä on Gooden mukaan modulaarisia, eli niitä voidaan muokata tehtävän mukaan.

Miten "Solar Warden" alukset sitten matkaavat pitkiä matkoja, jopa aurinkokunnasta toiseen? Vaikka alukset ovat itsessään nopeita, kaukomatkoihin käytetään Gooden mukaan "luonnollisia ja keinotekoisia portaaleja", eräänlaisia tähtiportteja, jotka mahdollistavat välittömän siirtymisen paikasta toiseen hyödyntämällä aurinkokunnan magneettisia säikeitä. Alusten tekniikka perustuu teknologiaan, joka vaikutta aika-avaruuteen. Kyseessä on takaisinmallinnetusta tekniikasta, jota käsittelemme myöhemmin.