The mysteries of the moon - revelations from Projects MKULTRA & STARGATE

Mitä CIA:n kaukokatselijat ovat nähneet Kuussa?

Mikäli tietoisuus ei ole paikallinen, niin myöskään etäisyys ei itsessään ole este tietoisuuden laajentamiselle. Yleisesti ottaen Yhdysvaltain hallinnon projekteissa kaukonäkemisen onnistumisprosenttia on kuitenkin pidetty yleensä suhteellisen matalana. Tämä lienee osatotuus, mutta uskon samalla, että monet poikkeuksellisen lahjakkaat yksilöt ovat myös raottaneet todellisuuden verhoa ja oikeasti tehneet merkittäviä havaintoja muista taivaankappaleista, kuten Kuusta.

Viime vuosina julkaistuista salaisista dokumenteista on ilmennyt, että CIA oli lähettänyt jo vuosikymmeniä sitten parhaat kaukokatselijansa vierailemaan puhtaan tietoisuuden avulla kohteissa, joita emme koskaan näe Maasta käsin – kuten Kuun pimeällä puolella. Tätä menetelmää kutsutaan termillä koordinaattikaukokatselu (CRV).

MK-ultra (Project MKULTRA) oli näistä ohjelmista ensimmäinen. CIA ja Yhdysvaltain armeija olivat nimittäin testanneet parapsykologisia ilmiöitä ja kaukonäkemisen esimuotoja jo 1950- ja 1960-luvuilla osana laajempaa, usein laitonta mielenhallinnan ja käyttäytymisen muokkauksen tutkimusohjelmaa. Vaikka varsinainen koordinaatteihin perustuva kaukonäkö (remote viewing) standardoituna menetelmänä syntyi vasta 1970-luvun alussa, sen pohjatyö tehtiin MK-ultran alaisuudessa.

MK-ultra ja parapsykologiset kokeet (1953–1973)

Project MKULTRA oli koostunut kaikkiaan 149 eri alaprojektista (subproject). Niistä muutama keskittyi nimenomaan yliaistilliseen havaitsemiseen (ESP), selvänäköisyyteen ja telepatiaan.

CIA rahoitti vuonna 1961 perustettua tutkimusta nimeltä "Experimental Analysis of Extrasensory Perception" (Yliaistillisen havaitsemisen kokeellinen analyysi). Kokeissa selvitettiin, voiko ihminen havaita asioita tai paikkoja tavanomaisten aistien ulkopuolelta. Edellisen lisäksi 1950- ja 1960-luvuilla CIA oli tutkinut laajasti, voisivatko psykedeelit (kuten LSD) toimia "avaimena" ihmismielen piilotettujen kykyjen, kuten selvänäköisyyden, vapauttamiseen. Koehenkilöille oli tuolloin syötetty usein huumeita heidän tietämättään. Näiden kokeiden tulokset olivat kuitenkin tieteellisesti epäluotettavia sekä inhimillisesti katastrofaalisia.

Project Stargate ja sotilaallinen kaukokatselu (1972-1995)

Yhdysvaltojen osalta sotilaallisen kaukonäkemisen tai -katsomisen kehittämisessä keskeisessä asemassa olivat 1970-luvulta 1990-luvulle jatkuneet "Stargate-projektit", jossa oli mukana sen aikaisia tunnettuja ja lahjakkaita kaukonäkijöitä.

Koko 23-vuotisen historian aikana ohjelmalla oli eri nimiä. Puolustustiedustelupalvelu DIA oli antanut niille yleisnimityksen "Project Stargate" vuonna 1991. Kyseessä olivat seuraavat tutkimus- ja operaatio-ohjelmat:

SCANATE (1972–1977)

GONDOLA WISH (1977)

GRILL FLAME (1978–1983)

CENTER LANE (1983–1985)

SUN STREAK (1985–1990)  

DIA lakkautti Project Stargateen liittyvät jatkotutkimukset virallisesti vuonna 1995, 

Projekteissa oli käytetty usein menetelmää nimeltä "kohteiden sokea varmistus" (blind targeting). Menetelmässä kaukokatsojille oli annettu pelkkä suljettu kirjekuori tai satunnainen numerosarja (koordinaatit), tietämättä itse, että kyseessä oli Kuu. Useat eri kaukokatsojat, toisistaan tietämättä, olivat piirtäneet ja kuvailleet samankaltaisia teknisiä rakenteita tai poikkeavia pinnan muotoja Kuusta.

Valvotuissa laboratorio-olosuhteissa toteutetuista "klassisesta" kaukonäkemisestä valtion virastoissa luovuttiin pitkälti 1990-luvulla ilmeisesti siksi, että satelliitit ja digitaalinen vakoilu olivat osoittautuneet paljon tehokkaammiksi ja luotettavammiksi tavoiksi hankkia tietoa. Toisaalta, samalla mielen suorituskykyyn ja tietoisuuden rajoihin liittyvä tutkimusta on varmasti siirretty syvemmälle kulisseihin. Onkin erittäin todennäköistä, että tiedustelupalvelut olivat siirtyneet käyttämään yksityisiä alihankkijoita 1990-luvulta lähtien. Tällä tavoin toiminta saatiin poistettua kongressin suoran valvonnan ja julkisuuslain (FOIA) piiristä. Nimittäin mikäli valtio ostaa palvelun ulkopuoliselta konsultilta "pimeällä budjetilla" (Black Budget), siitä ei jää julkista asiakirjajälkeä.

Ingo Swannin havainnot Kuusta

"Kaukokatselun isänä" pidetty Ingo Swann oli saanut CIA:lta tehtäväkseen vierailla Saturnuksessa ja Kuussa kaukokatselun eli oman tietoisuutensa avulla 1970-luvun puolivälissä. Kuun osalta hän olikin nähnyt massiivisia torneja ja lasimaisia kupoleita, jotka kimmelsivät pimeydessä. 

Swann oli myöhemmin paljastanut nähneensä Kuussa myös muuta infrastruktuuria, valoja sekä tieverkostoja muistuttavia rakenteita. Hän oli nähnyt louhintakoneita ja suuria mekaanisia laitteita, jotka jättivät jälkiä Kuun pintaan. Swann oli kertonut myös nähneensä ihmisen kaltaisia olentoja työskentelemässä Kuussa (mahdollisesti Nordics-tyyppinen laji), joilla oli ihmisiä orjatyövoimana. Hän kertoi kokeneensa telepaattista pelkoa, kun hän oli tuntenut näiden olentojen huomanneen, että heitä tarkkaillaan psyykkisesti. Swann oli kertonut tunteneensa, että häntä "tarkkailtiin takaisin" psyykkisellä tasolla.

Muiden CIA:n kaukonäkijöiden havaintoja Kuusta

"Stargate-projektin" myöhemmät sotilaskaukokatsojat olivat laajentaneet näitä tutkimuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Kuten Swanninkin kohdalla, myös muiden kaukokatsojien huomionarvoisimmat Kuu-raportit olivat tulleet julkisuuteen heidän omissa kirjoissaan ja haastatteluissaan ohjelman lakkauttamisen jälkeen. Näiltä osin tarkastelemme seuraavassa kolmen kenties kuuluisimman kaukonäkijän havaintoja tiivistetyssä muodossa.

Joe McMoneagle oli yksi ohjelman arvostetuimmista ja pisimpään palvelleista sotilaskaukokatsojista. McMoneagle oli kertonut havainneensa Kuun pinnalla ja sen alla keinotekoisia rakenteita. Hän oli uskonut vahvasti, että Kuussa on jotakin poikkeavaa.

David Morehouse oli Yhdysvaltain armeijan upseeri, joka värvättiin Stargate-projektiin 1980-luvun lopulla. Hän oli raportoinut nähneensä Kuun pimeällä puolella valtavia, kupolimaisia rakenteita ja teknologiaa, joka ei vaikuttanut ihmisten rakentamalta.

Lyn Buchanan oli puolestaan toiminut projektissa kaukokatsojana ja tietokoneanalyytikkona.  Hänen mukaansa Kuussa on useita eri tukikohtia, joista osa on hylättyjä ja osa edelleen toiminnassa.

Mikäli Stargate-projektin löydökset pitävät paikkansa, se antaa viitteen siitä, että voimme kaikki olla yhteydessä jonkinlaiseen universaaliin tietoverkkoon. Remote viewing ei ehkä olekaan poikkeuksellinen ja "yliluonnollinen lahja", vaan inhimillinen ominaisuus, jonka olemme unohtaneet modernin maailman hälyssä. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että kaukokatselijat eivät "matkusta" kohteeseen, vaan he poimivat tietoa suoraan tästä universaalista kentästä, jossa kaikki tieto on läsnä tässä ja nyt.

Onko maailmankaikkeus hologrammi?

Vuonna 1983 laadittu (ja myöhemmin julkiseksi tullut) Gateway Process -analyysi on kenties yksi historian erikoisimmista valtion asiakirjoista. Raportissa CIA:n analyytikot olivat esittäneet, että fyysinen maailma onkin valtava energiakenttien hologrammi. Tämän teorian mukaan aivot eivät tuota tietoisuutta, vaan ne toimivat pikemminkin kuin radio, joka virittyy universaalille taajuudelle. Ero kehon ja ympäristön välillä on siten illuusio. Syvässä meditatiivisessa tilassa tai Hemi-Sync-tekniikalla ihminen voisi "irrottaa" tietoisuutensa tästä fyysisestä radiovastaanottimesta.

Onko Kuu "ontto" signaalivahvistin?

Aiemmin käsiteltyä Kuun osittaista keinotekoisuutta tukevat havaitut resonanssi-ilmiöt. Nimittäin kun Apollo-alusten osia oli törmäytetty vuosina 1969-1970 Kuun pintaan, se oli tutkijoiden mukaan "soinut kuin kello", jopa tuntikausia. Tällä viitattiin resonanssi-ilmiöön, ei varsinaiseen ääneen, sillä tyhjiössä ääni ei kulje. Tämä voisi viitata osaltaan kuitenkin siihen mahdollisuuteen, että Kuun sisällä on valtavia onkaloita tai tyhjiä tiloja kuten aiemmissa jaksoissakin olen tuonut esille.

Voiko Kuulla olla yhteys pyramideihin?

Jotkut teoreetikot uskovat, että Kuu toimii massiivisena signaalivahvistimena, joka ylläpitää jonkinlaista "taajuuslukkoa" maapallon ympärillä. Onko mahdollista, että näihin mahdollisiin Kuun lähettimiin tai vastaanottimiin olivat aikoinaan yhteydessä myös maapallon pyramidit, kuten Gizan pyramidit?

Miksi emme ole vielä palanneet Kuuhun?

Miehitettyjä kuunlentoja ei ole tehty virallisen tiedon mukaan sitten vuoden 1972, vaikka teknologia on kehittynyt huimasti. NASA on kuitenkin ilmoittanut, että seuraava miehitetty laskeutuminen Kuun pinnalle on tällä hetkellä aikataulutettu vuodelle 2028. Tälle viralliselle paluulle ei siis ole enää pitkä aika. Tosin, monille saattaa tulla yllätyksenä tuolloin, että ihminen on ollut jo Kuussa aktiivisesti useamman vuosikymmenen ajan.