How does the alien space ships function? - part 2

Miten avaruusalukset toimivat, osa 2

Avaruusalusten "generaattorit"

Tähtienvälisten avaruusalusten gravitaatiogeneraattorit voivat toimia ja saada energiansa monilla eri periaatteella, riippuen mistä avaruuden sivilisaatiosta ja kuinka edistyksellisestä tekniikasta on kysymys. Gravitaatiogeneraattorit, tai ainakin tietty osa niistä, voivat käyttää energian muodostamiseen esimerkiksi painavaa alkuainetta 115. Alusta tutkinut entinen maanalaisen Nevadan Groom Laken S4-tukikohdan työntekijä Bob Lazar on kertonut, että alus käyttää tätä alkuainetta 223 grammaa kolmiomuodossa. Kun 115-alkuainetta altistetaan radioaktiivisuudelle, se mahdollistaa oman anti-gravitaatiokentän muodostumisen. Tämä keinotekoisesti muodostettu kenttä vääristää aika-avaruutta ja mahdollistaa samalla lähes välittömän esteettömän liikkumisen.



Bob Lazarin mukaan edistyksellisten gravitaatiogeneraattoreiden ja tässä tapauksessa alkuaineen 115 avulla tähtienvälisten avaruusalusten ympärille muodostetun ”aika-avaruuden kuplan” sisällä eivät ihmisen yleisesti hyväksymät fysiikan painovoimalait vaikuta. Tämä kupla muodostaa toimivan esteen sitä ulkopuoliseen olosuhteeseen. Ulkoisina olosuhteina avaruus, ilmakehä, vesi tai muu "kiinteä" aine (kuten vuoren seinämä) eivät vaikuta kuplan sisällä olevaan alukseen, joka on ja liikkuu omassa aika-avaruuskuplassa. Samasta syystä ilmavalvonnan tutkat eivät usein havaitse kuplan piilottamaa ja suojaamaan sisäpuolen alusta, ja sen takia myös niiden tarkka valokuvaaminen on ollut toisinaan hankalaa. Tämän gravitaatiokuplan ansiosta alus pystyy myös kiihdyttämään ja vaihtamaan suuntaa ilman g-voiman vaikutusta. Saman syyn johdosta äänivallin ylittävästä nopeudesta ei kuulu ääntä.

Komponentit: ”Sports model” tyyppisen aluksen leikkauskuvassa on "reaktori" (Reactor), "gravitaation vahvistinpäät" (Gravity Amplifier Heads) ja "aaltoputken pääte" (Waveguide Terminator).

Bob Lazar oli tutkinut erityisesti alusmallia, jota hän kuvaili nimellä "urheilumalli" ("Sports model"). Yleensä avaruusalus nousee ensin muutaman metrin korkeuteen yhden gravitaatiogeneraattorin käynnistyessä. Tällä valmistaudutaan varsinaiseen matkantekoon. Alus on äänetön, lievää sähköistä huminaa lukuun ottamatta, joka on kuultavissa vain aluksen vierellä. 

Noustessaan ilmaan, aluksen energialähde ohjataan käynnistämään aluksen jäljellejäävät kaksi gravitaatiogeneraattoria. Tämä käynnistyminen kestää yleensä muutamasta kymmenosasekunnista useampaan sekuntiin. Kaikkien generaattoreiden käynnistyessä muodostuu toimiva gravitaatio-energiakenttä, eristäen sen muusta ulkopuolisesta ympäristöstään omaksi maailmakseen, maapallon fysiikan lakien vaikutusalueen ulkopuolelle.

Riippuen kuinka edistyksellisestä sivilisaatiosta on kysymys, avaruusalusten ominaisuuksiin voi sisältyä myös moniulotteisuus sekä itsetietoisuus. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että se pystyy telepaattisesti lukemaan sitä lähestyvän kohteen kuten ihmisen tai sotilaslentokoneen ohjaajan ajatuksia, ja pystyy tarvittaessa myös ennakoimaan niitä. Avaruusalus pystyy tällöin tarvittaessa lukitsemaan ihmisen rakentaman ilma-aluksen asejärjestelmät tai sammuttamaan sen moottorin. Tämä pätee myös muuhun sotilasteknologiaan, kuten lentotukialuksiin, ohjusjärjestelmiin, tai mihin tahansa teknologiaan. Pienemmässä mittasuhteessa esimerkiksi autojen moottoreihin ja autojen elektroniikkaan.

Yleensä aluksen alaosassa sijaitsevat gravitaatiogeneraattorit muodostavat käynnistyessään aika-avaruusvääristymän tai gravitaatiotyhjiön aluksen ympärille. Omaa gravitaatiokuplan sisällä alus liikkuu esteettä ilman mitään fyysistä vastusta, niin ilmassa, vedessä kuin avaruudessakin. Tämä myös mahdollistaa aluksen liikkumisen loputtomiin haluttuun suuntaan ja halutussa nopeudessa, ainakin niin kauan kun tämä keinotekoinen energiakenttä on päällä. Erityisesti pienemmät alukset liikkuvat tässä kuplassa usein ”vinossa” matkan helpottamiseksi. Aluksen sisätilassa on eräänlainen oma painovoimakenttä, eikä aluksen asennolla suhteessa maapallon horisonttiin ole merkitystä aluksessa sisällä oleville matkustajille.

Niin, ja tähtienväliset tai moniulotteiset avaruusalukset ovat samalla "aikakoneita", eli aika-paikkayhtälön avulla liikkuminen ajassa "eteenpäin" ja "taaksepäin" ovat osa aluksen tekniikkaa. Aluksen luonteesta riippuen, myös sen sisällä aikakäsite voi olla erilainen kuin sen ulkopuolella. Esimerkiksi, mikäli menet sisälle alukseen pariksi minuutiksi, niin aikavääristymän johdosta se saattaa olla mitattavissa useina tunteina aluksen ulkopuolella. Samoin, avaruusaluksen luonteesta riippuen, alus voi myös olla sisältä päin katsottuna monta kertaa suurempi kuin mitä se aluksen ulkopuolelta näyttää. Näin ovat kuvailleet ainakin lukuisat alusten sisäpuolella vierailleet ihmiset.



Lazar: "Olipa tuo esine mikä tahansa, se luo jonkinlaisen aika-avaruuskuplan. Niin, mutta ehkä se ei olekaan avaruus. Ehkä se on aikaa, ehkä se on toinen ulottuvuus. Ilmiantajat kertoivat meille, että ufot eivät lennä perinteisellä työntövoimalla. Ne käyttävät paikallisia aika-avaruuskuplia, jotka vääristävät aika-avaruutta ja luovat painovoimaa. Nämä alukset osoittavat kykyä olla transmediaalisia. Tarkoittaako se, että voit kulkea todellisten fyysisten esineiden läpi? Kyllä, ne vääristävät aika-avaruutta paikallisella alueella. Ja ne pohjimmiltaan luovat kuplan, jossa alus toimii. Ja kupla erottaa aluksen sitä ympäröivästä ympäristöstä. Ympäristöstä tulee merkityksetön. Joten voit liikkua fyysisessä avaruudessa, voit liikkua ilmasta, avaruudesta veteen, kitkattomasti, ei roisketta. Mutta kuplan ulkopuolinen ympäristö on merkityksetön. Ne luovat pohjimmiltaan oman aika-avaruusmallinsa. Ne vääristävät aika-avaruutta ja luovat kuplan aluksen ympärille. Kaikki mitä moderni tiede tietää painovoimasta on, että se vetää puoleensa."

Bob Lazar on kertonut, että alus, jonka parissa hän työskenteli, lähettää hylkivän gravitaatioaallon, joka kumoaa sen painon ja luo massiivisen vääristymän aluksen eteen. "Sen sijaan, että alus työntyisi eteenpäin, se yksinkertaisesti putoaa tähän vääristymään."

Lazarin mukaan avaruusolentojen työntövoimajärjestelmä käytti kolmea onttoa painovoimaemitteriä navigoidakseen aika-avaruudessa. "Emitterit olivat ainoat, jotka olivat eri värisiä. Ne olivat mustia. Niiden pohjat olivat onttoja ja niiden sisällä saattoi nähdä kuparinvärisiä levyjä. Ne ripustettiin suurihalkaisijaltaan oleviin putkiin, ehkä noin kolme tuumaa, aivan kuten aaltojohto, joka ulottuu reaktoriin. Kun kaikkia kolmea vahvistinta käytetään liikkumiseen, ne ovat delta-asennossa. Ja kun matkustamiseen käytetään vain yhtä, se on omikronikokoonpanossa. Joten työntövoiman osalta alus toimii kahdessa eri tilassa, joita kutsutaan omikroniksi ja deltaksi. Omikroni tarkoittaa yhtä ja delta kolmea. Ja se viittaa siihen, kuinka monta vahvistinta ja emitteriä käytetään. Joten omikronikokoonpanossa alus nousee maasta käyttämällä yhtä vahvistinta ja yhtä emitteriä. Kaksi muuta emitteriä voivat kääntyä jopa 180 astetta aluksen sivusta ulospäin. Ja se aiheuttaa vääristymää avaruudessa ja ikään kuin pakottaa aluksen putoamaan tähän vääristymään. Hieman päinvastoin kuin miten lentokoneemme toimivat. Sen sijaan, että materiaalia sinkoutuisi ulos takaa, tämä aiheuttaa jonkinlaista vääristymää sen edessä, johon se vetää sitä." 

"Toista toimintatilaa, deltakokoonpanoa, käytetään oikeastaan ​​silloin, kun alus on ilmakehän ulkopuolella, jossa se on vapaassa tilassa. Tässä tilassa alus pyörii kyljellään, tekee vatsakierteen ja osoittaa aluksen pohjaa kohti määränpäätä. Aluksen pohjassa olevat kolme emitteriä keskittyvät määränpäähän. Ne käynnistetään ja alus tekee hypyn. Vahvistimet eivät toimi jatkuvasti. Ne sykähtelevät. Ne tuottavat energiapulssin ja vaativat sitten kierrätysajan. Se on noin 10 millisekuntia tai jotain sinne päin. Mutta sitten ne voivat pohjimmiltaan laukaista uudelleen ja tehdä uuden hypyn. Joten matkustaessaan kaukaiseen paikkaan alus tekee useita hyppyjä. Se ei ole koskaan vain yksi pitkä hyppy galaksin halki tai jotain sellaista. Se on vain sarja hyppyjä. Ja niin se liikkuu. Kun se saapuu sinne missä se on, se lähestyy määränpäätään, vaihtaa omikronitilaan ja laskeutuu tai risteilee ympäriinsä tai mikä sen suunnitelma olikaan."

Seuraavassa jaksossa jatkamme aluksiin tutustumista, erityisesti tarkastelemalla tarkemmin niiden biologisia ominaisuuksia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Coming up: Open contact & history of the Earth in hologram

Antarctica - mystery of the Amundsen-Scott station

Antarctica - overview